Mitä ohjauskorko tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa?
Ohjauskorko tarkoittaa keskuspankin määrittelemää korkotasoa, jolla keskuspankki lainaa rahaa eteenpäin muille pankeille. Näin ollen ohjauskorko säätelee rahan hintaa ja vaikuttaa siihen, millaisella korolla liikepankit myöntävät lainoja toisilleen ja edelleen eteenpäin yrityksille sekä tavallisille yksityishenkilöille.
Käytännössä ohjauskorko siis nimensä mukaisesti ohjailee markkinakorkoja, kuten euriboria. Euribor heijastelee hintaa, jolla euroalueen keskeiset pankit saavat hankittua rahoitusta toisiltaan omaa luotonantoaan varten.
12 kuukauden euribor on yleisin viitekorko suomalaisten yksityishenkilöiden asuntolainoissa ja opintolainoissa. 3 kuukauden euribor puolestaan on hyvin tavanomainen viitekorko esimerkiksi kulutusluotoissa ja luottokorteissa.
Ohjauskoron muutokset ja niistä seuraavat euriborkoron muutokset vaikuttavat olennaisesti siihen, paljonko suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt maksavat korkoa lainoistaan.
Esimerkiksi vuoden 2022 huhtikuussa 12 kuukauden euribor oli nollan tuntumassa, mutta vuotta myöhemmin korko oli noussut 3,50 prosentin tuntumaan. Vuoden 2024 alussa 12 kuukauden euribor oli edelleen noin 3,50 prosentissa. Tämä on nostanut huomattavasti monien suomalaisten kuukausittaisia lainanhoitomenoja.
Lainan korko voi euriborin sijaan olla sidottu myös pankin omaan prime-korkoon. Prime-korot kuitenkin seuraavat euribor-korkoja, joten ohjauskoron muutokset vaikuttavat tällä tavalla välillisesti myös niihin.
EKP:n ohjauskorot
Euroopan keskuspankin ohjauskorkoja ovat:
- yön yli -talletusten korko
- maksuvalmiusluoton korko
- Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko (eli EKP:n ohjauskorko).
Kyseisten korkojen viimeaikaiset liikkeet voit tarkistaa Suomen Pankin verkkosivuilta.
Suomen Pankin mukaan EKP:n keskeisin rahamarkkinoiden ohjauskorko on nykyään yön yli -talletusten korko, joka määrittelee pitkälti myös euribor-korkojen liikkeitä.
Kuvalähde: Suomen Pankki
Ohjauskoron muutoksista päättää säännöllisin väliajoin kokoontuva EKP:n neuvosto. Korko voi neuvoston päätöksellä nousta, laskea tai pysyä ennallaan.
Euroopan keskuspankista puhuttaessa käytetään välillä myös lyhennettä ECB, joka tulee pankin englanninkielisestä nimestä The European Central Bank.
Ohjauskoron nousun ja laskun vaikutukset ja tavoitteet
Ohjauskorko on tärkeä mittari yleisen taloustilanteen seurannassa ja samalla keskuspankkien tärkeimpiä työkaluja talouspolitiikan toteuttamisessa. Ohjauskoron avulla keskuspankki voi säädellä rahan tarjontaa ja kysyntää ja tällä tavoin vaikuttaa inflaatioon ja talouden näkymiin.
Inflaatio tarkoittaa lyhyesti ilmaistuna yleisen hintatason nousua ja rahan ostovoiman heikkenemistä. Ostovoiman heikkeneminen tarkoittaa, että esimerkiksi 20 eurolla saa ostettua tavaroita tai palveluita vähemmän kuin ennen.
Kun korot ovat matalalla, raha on niin sanotusti halpaa. Tällöin lainanotto, ihmisten kulutushalukkuus ja yritysten investoinnit kasvavat. Koron laskulla voidaan esimerkiksi taantuman hetkellä pyrkiä elvyttämään taloutta.
Vastaavasti korkeiden korkojen aikana kulutus, lainanotto ja yritysten investointihalukkuus vähenevät, koska raha on kallista. Talouskasvu hidastuu, ja ihmisten lainanhoitomenot kasvavat. Yleensä korkojen nousu on seurausta liian nopeasta inflaatiosta. Ohjauskorkoa nostamalla keskuspankki pyrkii hillitsemään inflaatiota.
EKP:n tehtävänä on pitää hintataso vakaana. Ohjauskoron nostaminen vähentää halvan rahan määrää markkinoilla, mikä puolestaan pienentää yritysten ja tavallisten ihmisten osto- ja investointihalukkuutta. Tällöin teorian mukaan kysyntä supistuu ja hinnat tasaantuvat.
Korkoja nostamalla voidaan pyrkiä hillitsemään myös tulevia inflaatio-odotuksia. Esimerkiksi työntekijät saattavat vaatia normaalia suurempia palkankorotuksia, jos inflaation odotetaan pysyvän nopeana pitkään. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, että työnantajayritysten täytyy nostaa hintoja, mikä puolestaan nopeuttaa palkkojen nousua, joka vauhdittaa edelleen hintojen nousua.
Jotta tällaista kierrettä ei syntyisi, EKP nostaa korkoja tilanteen rauhoittamiseksi.
Aiheesta muualla:
- Miten EKP:n koronnosto vaikuttaa arkeen? (Euroopan keskuspankki, esb.europa.eu)
- Keskuspankki huolehtii rahapolitiikasta (Helsinki Graduate School of Economics, talouskurssi.fi)
Muut keskuspankit ja ohjauskorot
Euroopan keskuspankin lisäksi maailmassa on paljon muitakin keskuspankkeja, jotka päättävät omista ohjauskoroistaan. Alla vain muutamia esimerkkejä:
- Yhdysvaltain keskuspankki (FED, Federal Reserve)
- Englannin keskuspankki (BOE, Bank of England)
- Sveitsin keskuspankki (SNB, Swiss National Bank)
- Japanin keskuspankki (BOJ, Bank of Japan)
- Kiinan keskuspankki (PBOC, People’s Bank of China)
- Australian keskuspankki (RBA, Reserve Bank of Australia)
- Intian keskuspankki (RBI, Reserve Bank of India)
- Brasilian keskuspankki (BCB, Banco Central do Brasil)
Eri keskuspankkien ohjauskorkojen tämänhetkiset tilanteet voit tarkistaa esimerkiksi Global-rates.com-sivustolta.