Mikä on lainan marginaali eli marginaalikorko?
Lainan marginaali eli marginaalikorko on se osa korosta, jolla pankki tai rahoitusyhtiö tekee voittoa ja jolla se kattaa luoton myöntämisestä aiheutuvaa riskiä. Kyseinen termi tulee sinulle tutuksi esimerkiksi silloin, jos otat asuntolainaa tai kulutusluottoa tai maksat pois korollista luottokorttivelkaa.
Lainan korko eli nimelliskorko ilmoitetaan usein muodossa viitekorko + marginaali.
- Esimerkiksi kulutusluoton korko voi olla 3kk euribor + marginaali 8,90 %.
- Asuntolainan korko puolestaan voisi olla 12kk euribor + marginaali 0,50 %.
Marginaali lasketaan tällöin viitekoron päälle.
Selvästi yleisin Suomessa käytettävä viitekorko on euribor. Euribor heijastelee korkotasoa, jolla pankit saavat itse hankittua rahoitusta. Koska pankki tietysti haluaa tehdä luotonannolla voittoa, se lisää viitekoron päälle oman marginaalinsa.
Euriborin nykyiset tasot voit tarkistaa Suomen Pankin verkkosivuilta.
Esimerkki 1:
Otat asuntolainan, jonka korko on euribor 12kk + marginaali 0,50 %. Sopimushetkellä euribor on lukemissa 3,50 %. Tällöin lainasi korko on ensimmäisen 12 kuukauden ajan 4,00 %.
Vuoden päästä euribor on laskenut lukemiin 3,40 %, jolloin lainasi korko seuraavan 12 kuukauden ajan on 3,90 %.
Huomaa, että uusissa asuntolainasopimuksissa viitekoron arvo on aina vähintään nolla. Et siis pääse hyötymään, jos euribor sattuisi olemaan miinuksella. Euribor-korot olivat pitkään pakkasen puolella, kunnes ne nousivat nollatason yläpuolelle vuoden 2022 aikana.
Sen sijaan kulutusluotoissa ja luottokorteissa euribor voi olla mahdollista miinustaa marginaalista. Jotkut pankit ja rahoitusyhtiöt saattavat kuitenkin mainita kortti- tai luottoehdoissaan, että viitekoron arvo on aina vähintään nolla.
Esimerkki 2:
Otat kulutusluoton, jonka korko on 3kk euribor + 8,90%. Sopimushetkellä 3kk euribor on lukemissa -0,50 %. Lainasi korko ensimmäisen kolmen kuukauden ajan on 8,40%. Kolmen kuukauden jälkeen euriborin arvo tarkistetaan ja lainasi korko nousee tai laskee euriborin liikkeiden mukaisesti.
Tarkat koronmääräytymisjaksot löydät luoton sopimusehdoista.
Pelkkä marginaali ei ole paras mittari lainatuotteiden vertailuun
Viitekorko (tässä tapauksessa euribor) ja marginaali muodostavat siis yhdessä lainasi koron. Lainan korosta voidaan käyttää myös termiä nimelliskorko.
Kun nimelliskoron päälle lisätään muut lainasta aiheutuvat kulut, esimerkiksi avausmaksu ja kuukausittaiset tilinhoitokulut, saadaan todellinen vuosikorko. Se tarkoittaa vuotuista korkolukemaa, joka huomioi kaikki lainasi muutkin kulut koron lisäksi.
Esimerkiksi pienlainoissa lainan muut kulut voivat muodostaa ison osuuden kokonaiskustannuksista. Todellinen vuosikorko huomioi myös ne, mistä johtuen se on paras mittari lainojen kuluvertailussa.
Korkolaskurilla voit itse testata, miten koron päälle lisättävät muut lainakulut vaikuttavat todelliseen vuosikorkoon.
Mitkä asiat vaikuttavat lainan marginaaliin ja paljonko on hyvä marginaali?
Hyvä marginaalikorko on suhteellinen käsite. Asuntolainoissa marginaali määrittyy pitkälti sen mukaan, kuinka maksukykyinen ja vakavarainen asiakas olet ja mistä asunnon ostat. Myös kulutusluotoissa ja luottokorteissa asiakkuustasosi voi vaikuttaa marginaaliin.
Otetaan ensin käsittelyyn asuntolainat ja kuvitellaan kaksi asuntolainan hakijaa. Toinen heistä on keskituloista suomalaista varakkaampi ja hän ostaa uuden yksiön Helsingin kantakaupungista. Toinen asuntolainan hakija puolestaan tienaa huomattavasti maltillisemmin ja hän ostaa vanhan asunnon muuttotappiopaikkakunnalta velkaisesta taloyhtiöstä.
Pankin näkökulmasta katsottuna on paljon vähäriskisempää lainata rahaa ensimmäiselle hakijalle. Hänellä on hyvä maksukyky ja hän ostaa asunnon, joka varmasti säilyttää arvonsa tulevaisuudessa. Tästä syystä hän myös saa pankilta hyvin todennäköisesti alhaisemman marginaalin verrattuna toiseen hakijaan.
Viime vuosien (2022-2024) aikana asuntolainojen marginaalit ovat liikkuneet reilusti alle yhdessä prosentissa. Alle 0,50 %:n marginaali on täysin mahdollinen, jos maksukykyä riittää ja ostettava kohde on kunnossa.
Marginaaliin vaikuttaa totta kai myös se, kuinka hanakasti hakija on valmis kilpailuttamaan asuntolainaansa.
Kulutusluottojen kohdalla lainan marginaali voidaan muodostaa eri periaatteilla. Varsin monet pankit tarjoavat niin sanottuja listahintoja. Tällöin kulutusluoton marginaali on sama kaikille lainanhakijoille, joille pankki antaa myöntävän luottopäätöksen. Osa luotonmyöntäjistä puolestaan määrittelee eri marginaalit eri lainasummille.
Jotkut pankit puolestaan hinnoittelevat kulutusluoton marginaalin asiakkuustason perusteella.
Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Nordean vakuudettoman joustoluoton korko Premium-asiakkaille oli 3kk euribor + marginaali 2,90 %, asuntolaina-asiakkaille 3kk euribor + 5,90 % ja kaikille muille 3kk euribor + 8,90 %. Myös Säästöpankki tarjosi omille asuntolaina-asiakkailleen perustasoa pienempää marginaalia.
Bank Norwegian puolestaan hinnoittelee kulutusluottonsa koron yksilöllisesti riskiin perustuen. Mitä varmemmaksi takaisinmaksajaksi lainanhakija katsotaan, sitä paremmalla korolla hän lainansa saa.
Marginaalikorko vai korkomarginaali?
Marginaalikorko ei ole sama asia kuin korkomarginaali, vaikka termit kuulostavat samalta ja niistä välillä synonyymeina puhutaankin. Korkomarginaali viittaa pankin otto- ja antolainauksen väliseen korkoeroon.
Pankki maksaa korkoa tallettajille, mutta myös lainaa rahaa eteenpäin hieman korkeammalla korolla ja saa siitä korkotuloja.
Kuvitteellinen esimerkki:
Pankin myöntämien lainojen yhteismäärä vuoden aikana on 300 miljoonaa euroa ja lainoista ansaitut korkotulot 15 miljoonaa euroa. Samassa ajassa pankki maksoi talletustiliasiakkailleen korkotuloja 3 miljoonaa euroa. Pankin korkomarginaali on (15 miljoonaa euroa – 3 miljoonaa euroa) / 300 miljoonaa euroa.
Tulokseksi saadaan 0,04 eli 4 prosenttia.