Mitä tarkoittaa reaalikorko?
Reaalikorko tarkoittaa korkoa, joka ottaa huomioon inflaation vaikutuksen eli rahan arvon heikkenemisen. Reaalikorko saadaan miinustamalla nimelliskorosta todellinen tai odotettu inflaatio.
Reaalikoron laskeminen:
Reaalikorko = nimelliskorko – inflaatio.
Nimelliskorko on talletuksen tai lainan korkoa kuvaavaa kokonaisluku, eli hieman yksinkertaistetusti pelkkä korko.
Inflaatio puolestaan tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä ja yleistä hintatason nousua. Kun rahan ostovoima heikkenee, et enää voi ostaa samalla rahamäärällä yhtä paljon tuotteita tai palveluita kuin aiemmin.
Reaalikorko muuttuu nimelliskorkojen ja inflaatiovauhdin mukaan.
Esimerkki reaalikorosta
Laitat säästötilillesi 1000 euroa yhdeksi vuodeksi. Tilille maksettava vuosittainen nimelliskorko on 3 prosenttia. Vuoden kuluttua sinulla on näin ollen tililläsi 1030 euroa.
Kuvitellaan kuitenkin, että vuoden aikana inflaatio jyllää ja hinnat nousevat 5 prosenttia. Joudut nyt maksamaan 1050 euroa niistä palveluista tai tavaroista, jotka olisit vuosi sitten saanut 1000 eurolla.
Vaikka rahan määrä lisääntyi, ostovoima heikkeni. Talletuksesi todellinen tuotto oli -2 %. Tämä lukema on reaalikorko, joka saatiin miinustamalla 3 prosentin nimelliskorosta 5 prosentin inflaatio eli hintojen nousu.
Käytännössä reaalikorko siis tässä tapauksessa kertoo, kuinka paljon talletukselle saatiin ostovoimakorjattua tuottoa. Käytetyssä esimerkissä reaalikorko oli negatiivinen.
Entäpä, jos asiaa katsotaan lainanottajan näkökulmasta? Välillä kuulee sanottavan, että velalliselle inflaatio voi olla myös hyvä asia, koska inflaatio syö lainaa. Käytännössä tämä viittaa siihen, että inflaation myötä usein myös palkat nousevat, jolloin jäljellä olevan lainan määrä suhteessa tuloihin putoaa.
Lainojen reaaliarvojen pienenemisestä ei kuitenkaan ole velalliselle etua, elleivät palkat nouse hintojen perässä.
Sanonta ”inflaatio syö asuntolainat” juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin lainojen korot olivat kiinteitä ja inflaatio laukkasi aivan eri lukemissa kuin tällä hetkellä. Nykyään (2023) suurin osa asuntolainoista on sidottu euribor-markkinakorkoon, jolloin inflaation nousu nostaa myös lainan korkoa ja sitä kautta lainanhoitomenoja.