Oletko avaamassa säästötiliä tai tekemässä määräaikaistalletusta suomalaiseen tai ulkomaiseen pankkiin? Tältä sivulta löydät vastaukset yleisimpiin talletussuojaa koskeviin kysymyksiin.
Sisältö:
- Mitä talletussuoja tarkoittaa?
- Mitkä varat kuuluvat talletussuojan piiriin ja mitkä eivät?
- Keitä talletussuoja koskee?
- Kuka vastaa talletussuojajärjestelmästä Suomessa?
- Miten talletussuoja käytännössä toimii?
- Mikä on talletussuojajärjestelmän merkitys?
- Mistä löydän lisätietoa Suomessa toimivien pankkien talletussuojasta?
- Mitä ulkomaisten pankkien talletussuojasta on hyvä tietää?
Mitä talletussuoja tarkoittaa?
Talletussuojan ideana on turvata pankkiin tallettamiasi varoja, jos pankki syystä tai toisesta ajautuu maksukyvyttömään tilaan. Talletussuojan piiriin kuuluvat niin yksityishenkilöiden kuin yritysten talletukset (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) aina 100 000 euroon saakka. Hädän hetkellä olet siis oikeutettu saamaan talletuksesi korkoineen takaisin tähän summaan asti.
Tiesitkö?
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talletussuoja oli Suomessa pitkään 25 000 euroa, jonka jälkeen se nousi ensin 50 000 euroon ja siitä 100 000 euroon vuodenvaihteessa 2011.
Kotimaiseen talletussuojajärjestelmään kuuluvat kaikki Suomessa toimiluvan saaneet talletuspankit. Suomessa toimiviin ulkomaisiin pankkeihin ja niiden sivuliikkeisiin tehtyjä talletuksia turvaa kunkin pankin oman kotimaan talletussuoja. Euroopan Unionin alueella talletussuojan suuruus on pääosin yhdenmukaistettu 100 000 euroon.
Talletussuoja on pankkikohtainen, eli mainittua suuremmatkin summat ovat turvassa, mikäli potti jakautuu eri pankkeihin. Esimerkiksi OP:n kaltaisiin pankkiryhmiin kuuluvat pankit kuitenkin lasketaan talletussuojan näkökulmasta yhdeksi pankiksi.
Talletussuoja on myös henkilökohtainen, eli esimerkiksi pariskunnan yhteisestä säästötilistä puhuttaessa talletussuoja koskee erikseen molempia. Tässä tilanteessa kummankin tallettajan saatavat olisivat turvassa 100 000 euroon saakka. Tilin yhteisomistajaksi ei kuitenkaan lasketa henkilöä, jolla on tiliin pelkästään käyttöoikeus.
Poikkeuksia:
Kuolinpesä lasketaan talletussuojan näkökulmasta yhdeksi tallettajaksi riippumatta siitä, kuinka monta osakasta kuolinpesään kuuluu. Myös yksityisten elinkeinonharjoittajien eli toiminimiyrittäjien kannattaa huomioida, että yritystoimintaan kuuluvat talletukset ja yksityistalletukset kuuluvat samaan talletussuojaan.
Mitä varoja talletussuoja kattaa ja mitä ei?
Talletussuoja turvaa tavanomaisilla käyttö- ja säästötileillä, määräaikaistileillä ja ASP-tileillä olevia varoja. Myös pitkäaikaissäästötileille (PS-tilit) tehdyt talletukset on suojattu, mutta pitkäaikaissäästösopimukseen mahdollisesti kuuluvia muita sijoituksia, kuten rahastoja ja osakkeita, suoja ei koske. Talletussuojan tarkoitus ei siis ole kattaa sijoittamiseen liittyviä riskejä.
Esimerkiksi osakesäästötilien kohdalla talletussuojan piiriin kuuluvat tilillä rahana olevat varat, mutta suoja ei koske tilin kautta hankittuja osakesijoituksia.
Sijoitustilien kohdalla talletussuoja ei kata tuottoja, jotka on sidottu osakkeiden tai muiden sijoitusten kehitykseen. Talletuksen pääoma sen sijaan on suojan piirissä, kuten myös ajan kulumiseen sidotut niin sanotut takuukorot, jotka ovat etukäteen laskettavissa.
Poikkeus 100 000 euron sääntöön:
Asunnonvaihtotilanteessa tilillesi saattaa putkahtaa lyhyeksi aikaa yli 100 000 euron menevä summa. Jos asuntosi myynnistä saamasi rahat ovat olleet tililläsi maksimissaan kuusi kuukautta ja aiot käyttää ne uuden kodin hankintaan, ne korvataan Suomen talletussuojasta täysimääräisesti.
Keitä talletussuoja koskee ja ketkä jäävät ulkopuolelle?
Kuten jo edelläkin tuli ilmi, talletussuoja turvaa yksityishenkilöiden lisäksi yrittäjien, yritysten sekä yhdistysten ja säätiöiden kaltaisten yhteisöjen talletuksia.
Seuraavat tallettajat jäävät kuitenkin talletussuojan ulkopuolelle:
- Valtio ja sen laitokset ja julkisyhteisöt, kuten kunnat ja kuntayhtymät.
- Ahvenanmaan maakunta.
- Rahastoyhtiöt, rahoitus- ja luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset* sekä vaihtoehtorahastojen hoitajat.
- Vakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, vakuutuskassat ja vakuutusyhdistykset.
*Sijoituspalvelun tarjoajien nimissä olevat asiakasvaratilit siirtyivät poikkeussäännöksen turvin talletussuojan piiriin keväällä 2019. Tätä ennen korvauksista vastaava taho oli sijoittajien korvausrahasto.
Luonnollisesti myöskään rikollisella toiminnalla saadut varat eivät nauti talletussuojaa. Jos asiasta on vireillä oikeudenkäynti tai esitutkinta, rahasto voi lykätä korvauksien maksamista tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen asti.
Kuka vastaa talletussuojasta Suomessa?
Suomen talletussuojasta vastaava viranomaistaho tunnetaan nimellä Rahoitusvakausvirasto (RVV). Muiden tehtäviensä ohessa virasto suojelee tallettajia ja veronmaksajia pankkikriisien vaikutuksilta ja kuluilta. Talletussuojarahastoa kartutetaan suomalaisilta talletuspankeilta kerättävillä maksuilla.
Voit lukea lisää RVV:n toiminnasta organisaation omilta verkkosivuilta.
Miten talletussuoja käytännössä toimii?
Voit tehdä ilmoituksen Rahoitusvakausvirastolle, jos pankkisi ei ole pystynyt maksamaan riidattomia ja erääntyneitä korvauskelpoisia talletuksia.
Mikäli RVV arvioi maksuvaikeudet pysyviksi tai tuomioistuin tai muu viranomaistaho on päätöksellään todennut pankin maksukyvyttömäksi, päätös korvausvelvollisuuden syntymisestä on tehtävä viiden työpäivän aikana. Päätös syntyy yhteistyössä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kanssa.
Korvauspäätöksen jälkeen maksatus tapahtuu seitsemän työpäivän kuluessa. Tiedot talletuksista saadaan pääsääntöisesti suoraan pankeilta, eli tallettajien ei tarvitse ilmoittaa tietoja itse. Korvauspäätökset tallettajille lähetetään automaattisesti ja maksu tehdään tallettajan uudelle tilille.
Rahoitusvakausvirasto kertoo verkkosivuillaan, että tavanomaiseen seitsemän työpäivän sääntöön voidaan soveltaa kolmen kuukauden lisäaikaa seuraavissa tilanteissa:
- jos korvausoikeudesta on epäselvyyttä
- jos saamiset ovat asunnonvaihtotilanteeseen liittyviä varoja
- jos tallettajan oikeutta talletuksen käyttöön on rajoitettu viranomaisen päätöksellä.
Mikä on talletussuojan merkitys käytännössä?
Rahoitusvakausviranomaisesta annettu laki määrittää, että talletussuojarahastossa on oltava varoja vähintään sellainen summa, joka vastaa 0,8 prosenttia talletuspankkien korvattavien talletusten määrästä.
Suomen talletussuojaan kuuluvien korvattavien talletusten määrä oli vuodenvaihteen 2026 tienoilla noin 165 miljardia euroa. Talletussuojarahaston koko on samaan aikaan noin 1,3 miljardia euroa.
Taloustaito-lehden artikkelissa Finanssiala ry:n asiantuntija toteaakin, että ”käytännössä talletussuoja on tarkoitettu vain pienille pankeille, jotka voivat joutua konkurssiin”. Keskikokoisten ja suurten pankkien ongelmatilanteissa sovellettaisiin EU:n kriisinratkaisumenettelyä, jonka turvin tallettajien rahat pysyisivät heidän käytettävissään, eikä talletussuojaa tarvitsisi käyttää. Kriisinratkaisumenettelyssä tallettajat voivat kuitenkin menettää yli 100 000 euron meneviä säästöjään.
Talletussuojan olennaisena tarkoituksena onkin lisätä luottamusta pankkijärjestelmää kohtaan sekä vähentää riskiä talletuspaoista. Talletuspako tarkoittaa tilannetta, jossa pankin asiakkaat alkavat samaan aikaan isoissa määrin nostamaan rahojaan pois pankista.
Pelkkä talletussuojan olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sinun kannattaisi aina ottaa selvää vakavaraisuudesta ja riskitasoista ennen kuin talletat varoja uuteen tai sinulle entuudestaan tuntemattomaan ulkomaiseen pankkiin.
Lisätietoa Suomessa toimivien pankkien ja rahoituslaitosten talletussuojasta
Jokaisen pankin omilta verkkosivuilta löytyy kattavasti lisätietoa talletussuojasta. Litaniat ovat pitkälti täysin samoja pankista riippumatta, mutta alapuolella näkyvien linkkien kautta voit halutessasi lukea lisää talletussuojasta oman kotipankkisi kynäilemänä.
Linkit aukeavat uuteen välilehteen.
Danske Bankin kohdalla talletussuojasta puolestaan vastaan Tanskan talletussuojajärjestelmä.
Ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten talletussuoja
Euroopan talousalueen maiden talletussuojat on pääsääntöisesti yhdenmukaistettu 100 000 euroon. Talletussuojajärjestelmiä ohjaa vuonna 2014 annettu EU:n talletussuojadirektiivi.
Jos kyseessä ei ole euroja käyttävä maa, talletussuojan turvaamat varat on ongelmatilanteissa mahdollista maksaa pankin kotimaan valuutalla. Siksi talletuksen tekijälle voi tietyissä tilanteissa jäädä valuuttakurssiriski. Valuuttakurssin muutos voi vaikuttaa korvauksen arvoon euroissa, jos talletussuoja korvataan pankin kotimaan valuutassa, kuten vaikkapa Ruotsin kruunuissa.
| Maa | Talletussuojasta vastaa |
|---|---|
| Ruotsi | Riksgälden |
| Norja | Bankenes Sikringsfond |
| Tanska | Finansiel Stabilitet |
| Viro | Tagatisfond |
| Saksa | Entschädigungseinrichtung deutscher Banken GmbH |
| Malta | Malta Financial Stability Authority |
| Liettua | Deposit and Investment Insurance |
| Latvia | Noguldījumu Garantiju Fund |
Ruotsin talletussuoja on 1 150 000 kruunua eli noin 100 000 euroa
Ruotsin valtionkonttorin eli Riksgäldenin talletussuojajärjestelmä turvaa ruotsalaisiin pankkeihin tehtyjä talletuksia 1 150 000 kruunuun eli noin 100 000 euroon asti. Esimerkiksi elokuun 2026 valuuttakurssilla tarkka luku on noin 103 500 euroa.
Nordean talletukset kuuluivat aiemmin Ruotsin talletussuojaan, kunnes pankki vaihtoi kotipaikkansa Suomeen vuonna 2018. Monilla suomalaisilla on talletuksia myös Svea Bankin, Klarnan, Broccin, Lea Bankin sekä Collector Bankin eli Norion Bank AB:n säästötileillä. Myös näille tileille tehdyt talletukset ovat Ruotsin talletussuojan piirissä.
Myös Bank Norwegianin säästötili on nykyään Ruotsin talletussuojan piirissä
Norjaan viittaavasta nimestään huolimatta Bank Norwegianin säästötilille tehdyt talletukset ovat nykyään Ruotsin talletussuojan piirissä, sillä ruotsalainen NOBA Bank Group osti Bank Norwegianin vuonna 2021.
NOBA Bank Group omistaa myös Nordax Bankin, joten talletussuojan näkökulmasta Bank Norwegian ja Nordax Bank lasketaan yhdeksi pankiksi. Asialla on väliä, jos sinulla on näiden kahden pankin säästötileillä yhteensä rahaa yli 100 000 euroa.
Norjan talletussuoja on suomalaisasiakkaille EU-maiden pankkeja vastaava
Vuonomaasta lähtöisin olevista digipankeista Instabank tarjoaa korkeakorkoista säästötiliä myös suomalaisasiakkailleen. Instabankiin talletetut varat ovat Norjan talletussuojan piirissä aina 100 000 euroon asti.
Tanskan talletussuojan piiriin kuuluvat esimerkiksi Danske Bankiin tehdyt talletukset
Tanskan talletussuoja on suuruudeltaan 100 000 euroa, ja järjestelmää hallinnoi Finansiel Stabilitet eli Tanskan rahoitusvakausviranomainen. Suomalaisasiakkaiden Danske Bankiin tekemät talletukset siirtyivät Tanskan talletussuojaan vuodenvaihteessa 2018, jolloin Danske Bankin Suomen tytärpankki muuttui sivuliikkeeksi.
Viron talletussuojasta vastaa Tagatisfond
Viron vakuusjärjestelmän talletussuojarahasto tunnetaan nimellä Tagatisfond, joka tarkoittaa suomeksi takuurahastoa. Viron talletussuoja on Suomen tasoa vastaava 100 000 euroa, ja esimerkiksi Bigbankiin tehdyt talletukset korkoineen ovat kyseisen suojan piirissä.
Saldo Bank kuuluu Liettuan talletussuojaan
Saldo Bankiin talletettujen varojen talletussuojasta vastaa Liettuan rahoitusvakausviranomainen (SC Deposit and Investment Insurance). Talletussuoja on 100 000 euroa. Lue lisää Saldo Bankin verkkosivuilta. Saldo Bank on listattu talletussuojan piiriin kuuluvaksi pankiksi Suomen Rahoitusvakausviraston verkkosivuilla.
Ferratum ja SweepBank ovat osa Maltan talletussuojaa
SweepBank- ja Ferratum -brändinimien alla säästötiliä ja määräaikaistalletuksia tarjoava Multitude Bank p.l.c. kuuluu Maltan talletussuojajärjestelmään. Myös Maltan talletussuoja yltää 100 000 euroon asti. Emoyhtiö Multitude AG on listattu Frankfurtin pörssiin.
Raisin Bankin talletussuoja lyhyesti
Saksalaisen Raisin SE:n kautta suomalainen säästäjä voi tehdä talletuksia useiden eurooppalaisten pankkien säästötileille tai määräaikaistalletuksiin. Talletukset tehdään Raisin SE:n omistaman saksalaisen Raisin Bank AG:n käyttötilin kautta. Kyseisen tilin käyttövarat on suojattu Saksan talletussuojajärjestelmässä 100 000 euroon asti.
Raisinin yhteistyökumppanipankkien talletuksiin tai säästötileille laitetut varat sen sijaan ovat kyseisen yhteistyöpankin kotimaan talletussuojan piirissä.
Raisinin kumppanipankeista esimerkiksi Klarna, Myntro ja Resurs Bank kuuluvat Ruotsin talletussuojaan. BluOr Bank puolestaan kuuluu Latvian talletussuojan piiriin. Latvian talletussuoja on 100 000 euroa.