Uusi korkokattolaki asettaa raamit kuluttajille myönnettäville lainoille
Lokakuun 2023 alussa voimaan astunut kuluttajaluottojen korkokatto tarkoittaa kuluttajansuojalain uudistusta, joka määrittää maksimikoron yksityishenkilöille myönnettäville lainoille. Jatkossa lainojen enimmäiskorko on 15 prosenttia, johon voidaan lisätä korkolain mukainen viitekorko.
Korkolain perusteella vahvistettu viitekorko tarkistetaan puolivuosittain. Aikavälillä 1.1.-30.6.2025 viitekorko on 3,50 prosenttia, joten maksimikorko on tällöin 18,50 prosenttia.
Viitekoron mahdollisesta noususta huolimatta luoton korko ei kuitenkaan koskaan voi nousta yli 20 prosentin. Jos viitekorko nousisi esimerkiksi kuuteen prosenttiin, korkokatto rajaa silti enimmäiskoron 20 prosenttiin.
- Tarkista ajantasainen viitekorko Suomen Pankin verkkosivuilta.
Korkokatto koskee lainan vuosittaista nimelliskorkoa, joka ei kuitenkaan huomioi muita luottokustannuksia, kuten lainan mahdollista järjestelypalkkiota ja kuukausittaisia tilinhoitomaksuja. Tästä syystä lainan kaikki kulut huomioiva todellinen vuosikorko voi olla yli 20 prosenttia.
Muut luottokustannukset koron lisäksi voivat olla enintään 0,01 prosenttia luoton määrästä per päivä luottosopimuksen voimassaoloajalta, mutta kuitenkin aina enintään 150 euroa vuodessa.
Jos laina-aika on vähintään 30 päivää, luottokustannuksiksi voidaan kuitenkin sopia 5 euroa.
Esimerkki:
Henkilölle myönnetään 2000 euron laina 6 kuukauden eli 180 päivän takaisinmaksuajalla.
0,01 prosenttia 2000 eurosta on 0,20 euroa. Kun tämä luku kerrotaan 180 päivällä, saadaan tulokseksi 36 euroa.
Koron lisäksi kyseisestä lainasta voidaan siis periä muita kuluja korkeintaan 36 euroa.
Mitä luottoja korkokatto koskee?
Uusi kuluttajaluottojen korkokatto koskee lähes kaikkia vakuudettomia luottoja ja lainoja, kuten:
- kulutusluottoja (joita myös joustoluotot ja pikavipit ovat)
- luottokortteja
- osamaksusopimuksia (erämaksut, tililuotot jne.).
Vakuudelliset asuntolainat sekä autojen ja muiden liikennevälineiden osamaksukauppa jäävät kuitenkin korkokaton ulkopuolelle. Näissä lainatuotteissa korot ovat kuitenkin käytännössä aina huomattavasti korkokattolain sallimaa maksimirajaa matalammalla.
Kulutusluottojen korkokatto koskee myös vanhoja jatkuvia luottosopimuksia, joista voidaan tehdä uusia nostoja. Esimerkiksi pankin tai rahoitusyhtiön myöntämä joustoluotto on jatkuva laina, jota kuluttaja voi nostaa käyttöön tarpeen mukaan.
Uusien nostojen maksimikorko on jatkossa korkokattolain mukainen, vaikka luottosopimus olisi solmittu jo ennen lain voimaantuloa.
Huomaa, että kulutusluottoja ja osamaksusopimuksia voidaan luotonmyöntäjästä riippuen kutsua monilla erilaisilla tuotenimillä. Esimerkiksi vakuudetonta kulutusluottoa voidaan sen käyttötarkoituksesta riippuen markkinoida esimerkiksi remonttilainana tai autolainana.
Myös joustoluottojen ja pikavippien korot ovat lakiuudistuksen piirissä. Sama pätee erämaksujen, erälaskujen ja erilaisten tililuottojen kaltaisiin osamaksusopimuksiin.
Millä tasolla ovat kulutusluottojen korot juuri nyt?
Sivustoltamme löydät kuukausittain päivittyvän vertailun kulutusluottojen koroista ja kuluista. Mukana ovat niin tutut peruspankit kuin rahoitusyhtiöt.
Mikä korkokatossa muuttui aiempaan verrattuna?
Uusi kulutusluottojen korkokatto ei tuonut mukanaan järin suuria mullistuksia lainojen korkoihin. Ennen lokakuuta 2023 kuluttajalainojen korkokatto oli 20 prosenttia, jatkossa se on 15 prosenttia + korkolain mukainen viitekorko (3,50 % aikavälillä 1.1.-30.6.2025) eli yhteensä 18,50 prosenttia.
Viitekorko tarkistetaan puolivuosittain. Viitekoron mahdollisesta noususta huolimatta luoton korko ei kuitenkaan jatkossakaan voi nousta yli 20 prosentin.
Myös muita luottokustannuksia koskeva ehto (enintään 0,01 % luoton määrästä per päivä luoton voimassaoloajalta ja enintään 150 euroa vuodessa) oli voimassa jo ennen lokakuun 2023 uudistusta.
Korkojen ja kulujen sääntelyn lisäksi kuluttajansuojalain uudistus asettaa uusia vaatimuksia luottojen markkinoinnille. Luottoa markkinoidessaan luotonantaja ei saa vähätellä lainan ottamisen vakavuutta tai merkitystä eikä luoda vaikutelmaa siitä, että luotto ratkaisisi kuluttajan taloudelliset ongelmat tai vähentäisi niitä.
Hyvän luotonantotavan mukaista markkinointia on käsitelty tarkemmin kuluttajansuojalain 7. luvun 13. pykälässä.
Myös verkkokaupassa asioiville kuluttajille on jatkossa esitettävä maksutavat siten, että korolliset ja kuluja sisältävät vaihtoehdot esitetään lisämaksuttomien vaihtoehtojen jälkeen. Käytännössä kuluttajalle ei siis saa tarjota ensisijaiseksi maksutavaksi luotollista osamaksua.
Lakiuudistuksen ja korkokaton tavoitteena on vähentää kuluttajien ylivelkaantumista ja samalla kohtuullistaa luottojen kustannuksia.
Kuluttajalainojen sääntelyhistoria lyhyesti
Ennen lokakuun 2023 uudistusta kuluttajalainojen korkoja on viimeksi säännelty vuosina 2019 ja 2013.
Lisäksi Suomessa oli vuosina 2020-2021 voimassa väliaikainen 10 prosentin korkokatto, joka säädettiin koronapandemian ja sen aiheuttaman heikentyneen työ- ja taloustilanteen takia.
Vielä 2010-luvun alussa Suomessa toimi rahoitusyhtiöitä, jotka saattoivat myöntää pieniä vakuudettomia luottoja eli pikavippejä jopa tuhansien prosenttien todellisella vuosikorolla. Laki ei kuitenkaan ole sallinut tällaisten lainojen myöntämistä enää vuosiin.
Lakiuudistusten jälkeen valtaosa pikavippifirmoista on kadonnut markkinoilta. Jäljelle jääneet yhtiöt ovat siirtyneet myöntämään asiakkailleen joustoluottoja tai isompia kulutusluottoja, jotka kilpailevat perinteisten pankkien tarjoamien lainatuotteiden kanssa.
Positiivinen luottotietorekisteri tuli voimaan keväällä 2024
Tiukentuvan korkokaton lisäksi suomalaisten ylivelkaantumista ehkäistään jatkossa myös positiivisen luottotietorekisterin avulla. Keväällä 2024 käyttöön otettu rekisteri kertoo tiedot yksityishenkilöiden tuloista ja heille myönnetyistä luotoista sekä mahdollisista maksuviiveistä.
Rekisterin avulla luotonmyöntäjät voivat aiempaa tehokkaammin ja reaaliaikaisemmin varmistua lainanhakijoiden taloudellisesta tilanteesta. Näin laina voidaan jättää myöntämättä henkilölle, jonka maksukyvystä ei voida mennä takuuseen riittävällä varmuudella.
Luottotietorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa yksityishenkilöt voivat koska tahansa tarkastella omia tulo- ja velkatietojaan ja halutessaan asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon.
Esimerkkejä luottojen maksimikuluista korkokaton jälkeen
Taulukon esimerkit on laskettua olettaen, että luoton korko on lain sallima maksimi eli tällä hetkellä 18,50 prosenttia (15 % + korkolain mukainen viitekorko ajalla 1.1.-30.6.2025). Lisäksi tilinhoitomaksu on muodostettu siten, että se on 0,01 % luoton määrästä per päivä koko laina-ajalta laskettuna.
| Lainatuote | Osamaksu (1000€/12kk) | Kulutusluotto (4000€/24kk) |
|---|---|---|
| Korko | 18,50 % | 18,50 % |
| Tilinhoitokulu | 3,04€/kk | 12,17€/kk |
| Todellinen vuosikorko | 27,85 % Maksettava summa yhteensä 1139,50 euroa eli kulut 139,50 euroa. | 27,67 % Maksettava summa yhteensä 5108 euroa eli kulut 1108 euroa. |
Esimerkeissä on oletettu, että luotto maksetaan pois samansuuruisissa kuukausierissä.
Korkolaskurin avulla voit itse tarkistaa, paljonko kulutusluottojen korkokaton sääntelemä laina voi enintään maksaa.
Aseta laskuriin lainan koroksi 15 % + voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko.
Muiden kuin korkokulujen maksimimäärä on 0,01 prosenttia luoton määrästä per päivä, mutta kuitenkin enintään 150 euroa vuodessa.
Lisätietoa aiheesta: